Improvisaatio on teatteria ilman käsikirjoitusta. Esityksen sisältöä ei sovita tai suunnitella ennalta, vaan se syntyy näyttelijöiden ja yleisön vuorovaikutuksesta. Yleisöllä on mahdollisuus käynnistää kohtauksen tapahtumat haluamallaan tavalla ja ohjata tarinan kulkua antamalla näyttelijöille erilaisia aiheita ja ideoita. Yleisöltä saatujen ehdotusten – sanojen, nimien, tyylilajien, tapahtumapaikkojen tai vaikkapa ammatin – pohjalta näyttelijät improvisoivat lyhyitä kohtauksia, lauluja, runoja, tarinoita tai jopa kokoillan näytelmän.
Improvisaation kiehtovuus piilee paljolti siinä, ettei kukaan tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Yleisö jännittää kuinka näyttelijät punovat tarinan langat yhteen tai selviävät pinteestä.
Improvisaation tärkein sääntö on hyväksyminen: jokainen idea on arvokas. Virheitä tai mokia ei ole, ainoastaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Olennaista on yhdessä tekeminen, toisten huomioon ottaminen, kuunteleminen ja auttaminen. Siksi improvisaatio on myös mainio keino kehittää hauskalla tavalla luovuutta, yhteistyökykyä ja vuorovaikutusta.